Oon taas siinä elämänvaiheessa, että tulee pienessä ajassa monta isoa muutosta...
Oon nyt kaksi kuukautta ollu töissä vanhuspuolella ja se tulee päätökseensä elokuun 18. päivä. Siirryn siis takasin lasten ja kehitysvammaisten pariin (toivottavasti mut vielä sinne huolitaan) ja jatkan keikkailua vanhuksilla.
Toinen iso muutos tulee syys-lokakuussa, kun minä ja pojat pakataan kamat kasaan ja muutetaan omaan kämppään. Melkein puolentoista vuoden kimppakämppäily siis tulee oman tiensä loppuun ja tervetuloa taas oma rauha ja oma koti kullan kallis! Tupareita odotellessa.......
En malta odottaa muuttoa! Pääsee taas laittaa kodin just sen näköseks kun itse haluaa, eikä tarvii kysellä keneltäkään yhtään mitään.
Perjantaina täytin hyvän ystäväni avustuksella pitkäaikaisen haaveeni ja hain niskaani ja lävistyskokoelmaani täydennystä kahden microdermalin muodossa.
Tää oli taas perus extemporee-idea matkalla leffateatteriin. "Hei käydääks nopee pyörähtää halfblockissa?" "Jooo mennää!"... ja siitä se ajatus sitte lähti....
Odotin tuskastuttavaa ja raastavaa kipua, mutta laitettaessa tunne oli vaan todella inhottava. Ei kipua. Ei missään vaiheessa. Ne tuntuu siltä ku ne ois aina ollu tuolla. Toki vieläkin varon koko ajan kun makaan selälläni tai laitan tukkaa kiinni tai käyn suihkussa (se kirvelee!) Mutta muuten ne ei tunnu miltään.. Oli kyllä voittaja fiilis vaikka prosessi ei mennykkää niinku strömsössä ja kesti 45 minuuttia, myöhästyttiin leffasta ja vaikka mitä.
Mutta silti, dreams come true...
