Perjantaina se kidutus vihdoin loppu, ja taas jälleen kerran vaikka en pitäny koko paikasta, itkusilmässä mä sieltä lähdin..
Kaks viikkoo sitten mä en olis päässyt näyttöön edes ja perjantaina arvioinnissa sain arvosanaks H2. WTF?
Tietoisesti mä en edes muuttanut toimintaani koko aikana, mutta kummasti hyvää palautetta satei yhtäkkiä joka päivä..
Kai mä sit jotain osaan? Kuulemma parhaiten ison ja pienen ryhmän ohjausta ja sitäkään mä en tietoisesti tehny koko kuuden viikon työssäoppimisen aikana kertaakaan... Siis en ohjannut ryhmää, mutta kai mä sitten ohjasin...
Tää jakso varmaan eniten vaikutti kaikista kolmesta harjottelusta, kasvoin ihmisenä ja hoitajana. lol. olipa hämärästi sanottu...
Isoin ikävä on kyllä asiakkaita! Ne jotkut oli niin ihania, että huhhuh! ja ilmeisesti mustakin siellä tykättiin.. Toki ehkä sitä mun ohjaajaakin jää pieni ikävä, mutta paria asiakasta enimmäkseen. Vaikka sillon jakson alussa ajattelin, et ei herranjestas hyi...
Mulla on vaan hirvee himo kirjottaa taas pitkästä aikaa kun sain pariks päiväks koneen, vaikkei mulla minkäänlaista asiaa taaskaan ole..
Torstaina mulle saapu 2 pientä karvasta vierasta, joihin oon korviani myöten rakastunut!
Jorma Hermanni ja Irmaleena Ilona. Ehkä suloisin näky ikinä on se, kun kaks pentua + yks vähän isompi karvakasa nukkuu yhessä rykelmässä.♥ Vaikkei Gusti hirveemmin oo osottanu että se kauheesti tykkäis noista, se vähän välliä pesee niitä, menee nukkumaan niiden viereen, vahtii ettei niille satu mitään, antaa niiden syödä muttei itse syö, isälliset vaistot tai jotain.... Mut toisaalta sit taas Irmaa koko ajan murjoo ja puree ja kynsii ja potkii.. Taitaa olla bibolaarihäiriö..
Nyt se on sitten 90% varmaa, että mun rannetta tulee maanantaista eteenpäin koristamaan uusin leimaus!
Enpä taida jaksaa löpistä enempää........ Vi ses!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti